Kävely-ympäristöjen kehittämissuunnitelmat
Tilaaja: Helsingin kaupunki / Jyväskylän kaupunki
Selvitykset: Kallion kävely-ympäristön laatu, Vallilan toimitila-alueen liikenneselvitys ja kävely-ympäristön laatu, Jyväskylän Alakaupungin kehittämisperiaate
Status: Selvitykset valmiit
Suunnitteluaika: 2020–2022
Sijainti: Helsinki / Jyväskylä
Tiimit: Helsingin Kallio ja Vallila – Anna-Kaisa Aalto ja Arianna Scotoni; projektipäällikkö, liikennesuunnittelu Taneli Nissinen (Ramboll Oy) + tiimi / Jyväskylän Alakaupunki – Anna-Kaisa Aalto (projektipäällikkö), Sami Heikkinen, Siiri Mikola, Arianna Scotoni, Juha Riihelä
Miten lisätä kaupunkitilojen laatua ja vetovoimaa?
Sijainnit
Kadut ja aukiot muodostavat merkittävän osan julkisesta ulkotilasta. Kävely on osa jokaista matkaa, joten katutilan viihtyisyyden vaikutus elämänlaatuun on suuri. Viime vuosina katujen käyttöä on uudistettu rohkeasti maailman eri kaupungeissa, ja uusia ratkaisuja haetaan nyt myös Suomessa.
Suunnittelualueet sijaitsevat Helsingin Kalliossa ja Vallilassa sekä Jyväskylän Alakaupungissa. Työt olivat erillisiä toimeksiantoja.
Kallio
Visiossa Kallion kadut muodostavat jalankulkijan kokemusta ja vauhtia myötäilevän verkoston. Liikennettä uudelleen järjestelemällä luodaan elämyksellisyyttä ja miellyttävää katutilaa. Aktiivisista liikekaduista kehitetään viihtyisiä kohtaamispaikkoja, ja istutetut kadut yhdistävät vehreät korttelikokonaisuudet, pienet puistikot sekä laajat puistoalueet koko kaupunginosan laajuiseksi virkistysverkostoksi.
Vallila
Vallilan toimitila-alueen katuverkon olosuhteita kehitetään paremmin jalankulkua ja oleskelua tukeviksi paikallisen yritystoiminnan erityispiirteet huomioiden. Muutoksilla tuetaan ja vahvistetaan kaupunginosan kehityskaarta työnteon alueena ja mahdollistetaan monenlaista kaupunkielämää. Keinoina ovat jalankulun yhteyksien parantaminen, liikenteen rauhoittaminen ja katuvihreän lisääminen.
Alakaupunki
Alakaupungin kehittämisperiaatteilla tuetaan alueen vetovoimaisuutta ja johdonmukaista suunnittelua. Kaupunki- ja viherrakenteen analyysiin pohjautuviin ideasuunnitelmiin valittiin kolme katua, joilla on tapahtumassa muutoksia, kuten täydennysrakentamista, täydennysrakentamiseen tähtääviä asemakaavan muutoshankkeita ja kadun tai kunnallistekniikan verkoston korjauksia.
Lisää toiminnallisuutta ja vihreyttä katutilaan
Houkuttelevuutta Kallion liikekaduille
Fleminginkatu on esimerkki vilkkaasta liikekadusta, josta ajoneuvoliikenne haukkaa valtaosan. Katuvihreää ei ole, mutta pienet ”parkletit” eli kivijalkayritysten terassikäyttöön vuokraamat pysäköintiruudut kertovat tarpeesta laajentaa liiketoimintaa ulkotiloihin.
Uudistettu liikekatu kutsuu pysähtymään ja viettämään aikaa. Uudet elementit kootaan yhdelle leveälle kaistalle, ja muu osa kadusta säilyy pelkistettynä. Ajokaistojen pieni kavennus mahdollistaa suurikokoisten katupuiden istuttamisen riittävän etäälle rakennuksista. Istutettu kaista tarjoaa tilaa terassien laajennuksille ilman väliaikaisratkaisuja, mutta kadun toiselta laidalta on yhä mahdollista vuokrata pysäköintiruutuja eri käyttötarkoituksiin.
Vihreät kadut yhdistävät Kalliota
Suonionkatu on esimerkki poikkikadusta, jolla niin liiketiloja kuin liikkujia on vähemmän. Näillä kaduilla jalankulkijalle on mahdollista rakentaa olosuhteet, joissa voi kulkea vapaasti ja rennosti.
Vihreät kadut ovat kuin pieniä rauhallisia puistokatuja, jotka toimivat virkistysyhteyksinä viheralueiden ja vehreiden asuinalueiden välillä. Pienessä tilassa pyritään maksimoimaan vehreyden vaikutelma kasvillisuuden sijoittelulla ja monipuolisella lajivalikomalla.
Omaleimaista katutilaa Vallilaan
Elimäenkatu on paikallinen kokoojakatu ja selkeästi alueen vilkkain. Ajonopeudet ovat osittain kovia kadun leveydestä ja pitkistä suorista osuuksista johtuen. Kävelijän näkökulmasta Elimäenkatua voi pitää nykyisellään jopa epäviihtyisänä.
Uusi Elimäenkatu on rento, vehreä ja sopivasti vaihteleva. Läpiajoliikennettä vähennetään ja ajonopeuksia rauhoitetaan. Katua reunustavat isot katupuut, mutta muutos- ja taitekohtia korostetaan pienten katupuiden ryhmillä ja monilajisemmilla istutuksilla. Vaihtelua tuodaan myös ajoradan sivuttaissiirtymillä, kadunkalusteilla ja kiveyksillä.
Etupihojen potentiaali käyttöön
Tiivistyvän Alakaupungin identiteetti
Alakaupungin vihreä ilme on pitkälti kadun varteen sijoittuvien istutettujen etupihojen ansiota. Etupihoja on mahdollista säilyttää, vaikka kaupunkirakennetta tiivistetään. Nykyisiä etupihoja kehitetään monilajisemmiksi, viihtyisämmiksi tai tyyliltään rakentamisen aikakautta ilmentäviksi. Kasvilajit on valittu erityisesti Alakaupungille sopiviksi.
